HYTADiig uzen yadah ni hend ashigtai ve?

 

           Zaaa oird ene haviar shagaagui neg iim um neesnee ch marttsan bjee. Neg hunii blog haran suugaad nadaa neeree baigaashd gej bodood orj irengee, bas shuniin 12 boljaahd chansan aduunii mah guriltai idengee, notebookni tovchluuriig tosdon bj bichi gej bodloo.
            Zeee bi beer baga nasnaasaa er ni l mongold suugaa hariin garuudtai bas l holbootoi bjee, naran bolson eejiinhee buynaar ovoo l ih huntei taniltsaj oir zuuriin ug solij yavj (iluug yarih geheer Anglish hurehgu). Gesen chin bodoo bhad bi dor hayj 7 orond unegui amidrah zuvshuurliig dajgu amidraltai ailaas avsan bna. England, Australia, Finland, USA,North Korea, India and France ornuud bh shig bna. Edgeer ornii nuhduudtei zarimdaa hutuj hiij bhdaa esvel oyutnii visag ni dajgu shan buteehdee taniltssan esvel yamar negen bdlaar nileen zuzaarsan ulsuud bh um. Gehdee ene nuhduud yag yavaad ochuul yaah bol gedeg ni ih sonin sanagdana. neg tom uurgevch uursen hurslug mongol zaluu haalga togshood Sain baina uu? John, Tom, margaret, Putin ene ter geed ochuul yaah bol... Manaid ochij amidar suraltsah hugatsaand chin unegui blgana hureed ireerei, ajil yaaj iigeed olj bolno sanaa zovood bval tegeed hulsuu tulj bolno geel haluun tevrelt hiigeel bdag nuhduud ochson chin Aguu Europe indivist zanshilaaraa eyldeghen ugui geh bolvu
esvel taliin Mongolin tanhai buguud zochilomtgoi zangaar ugtan avah bolvu gedeg ni sonin.
            Ene muu Mongol yaaj tend ochij chadhav gesen sedeltei baachkanud mer ser baihiig uguisgehgu ch Avgas ovogt Erdene-Ochiriin Tamir minii bie (neg mundag bagshaa duuraij bichiv) alivaa hund tiim setgegdel turuulj yavsan ni ugui. Tiimees alsiig zorih tsagt uchig uuruu tailagdana bizee.

Zurag

Dunguj say ger buliihaa heden photo albumiig uzev. Oird uzeegu, oird ch gej barag suuliin 4 jil uzeegu bsan bha buh um huurhun sanagdlaa... Joohon bhad avhuulsan zurguudiig haraad ter ued yag u boljeesan yagad tiim bdaltai zurgaa avhuulsan zereg ni bugd tolgoid orood irev. Uilsan, ineesen, guliisun, manarsan yanz yanziin l zuragnuud. Gehdee tolgoinoos neg bodol eruusuu garahgu baiv.

AMIDRAL SHAN BJEE... Ger bul, hamaatan sadan geed bugd l tun dajgu haragdav. Shiree duuren idee undaa, huduu duuren honi mal (muuhai umnuudiha zurgiig avdaggu l bsan bhlda yamar camera elbeg bsan bish gedhee l...)  Ardchilald shiljej orson ehnii heden jiluuded amidral hetsuu bsan l gedeg tuhain bdliin toli bolson gerel zurgan deer arai ch dee gemeer hetsu um haragdsangu. Esvel ter ued mani met ni jhon amitad bsan bolhoor tiim umiig uhaarah  chadalgu, chadamjgu bsan bh.

Tedgeer zurguudig harj suuhad tuhain ued bolj bsan hugjiltei ue sanaand buuv harin suulin ued avhuulsan zurguudaa uzhed tuhain ued u hetsu bsan, yug  davj garsan geh met bodluud orj irj mireeel. Tom bolj umiig bas ch gej naantai tsaantai harj ehleh ahuid hunii amidrald tohioldson olon zuilsiin ihevchlen har baraan ni l memoryd hadaglagddag um shig sanagdav. Heden zurag uzeed tursun setgegldee yagad ch um siirulmer sanagdaadoo. Etsest ni helhed mergejliin zuragchin geheesee iluu tuhain ued tohioldliin chanartai avsan bolon avhuulsan zurguud iluu unetei, boditoi dursgal boldog umshigee.

N.A.I.Z

Heduulee ch ovoo heden jil tsug blaadaa nzud mini. Saintai ch muutai ch ovoo ih umiig hamtdaa uzseed aldsan ch um ih bna olson ch um bas bagagui bna. Yadjaahd bugd negendee ataman, bugd negende gulug. Tsaashlih tusam ulam l neg negendee dasaj uusaj yamar ch ug hereglehgui negenteege harts, hudulguunuru ch oilgoltsoj chaddag bolchij.

Zarimdaa henii ch medehgu mangar avia ugeer yariltsana. Arzaitlaa ineeldene. Shan dursamjuud bidend hangalttai olon, yarihad ch evgu aldaa bas hed hed bjee.

Yamarch bsan zuuraldsaar bgad heduule eriin tseend hurtsgeelee. Endees heduulengiih ni amidral ehlene, uhrah erh bhgum chin uragshlahaas uur zam bhgu. Azaar bid bugd ar geriin buynaar udig hurtel yugar ch dutahgu nasand hurtsgeelee, ihenh ni ih surguulia tugsluu... Nzih ni bodloor bas minii sonssonoor amidral dandaa iim dardan bdaggui gsen. Muu sn nzudi mini hen ni ch amidraliin urtad aldaj endehiig hen ch uguisgehgui. Hervee aldsan neg ni chi bish bol aldaj boloh negendee zoriulj oligtoihon amidaruul uul ni. Odoo heduule ovoo l oluulaa bgaag medjaaga bha.

(ZURGAN DEER ZODOV BHGU BGAA)

Ami amia bodoj amidralaa huuh ni jam. Uulzah ni tsuurch holboo sulbee ch muudna. Ireeduid hen ni hen ch bolson gesen odoo bsan ene shan uyee martahgu hamgiin gol ni aldaj endsen ued ni negendee hereg bolohoor l bval busad ni yaahvee tee. Gehde nege bodlin zaaval ch aldah ni haishain. Odoo l bugdeeree neg negniihee muug zasaj, nuguuduh ni ch huleetstei bj. Neg negnee uud ni tataj gavya bguuldguma gehed yamar ch bsan uruu tatahgu l yaviidoo minii muu nzuuda. Mani hezeed belhen shuu hugshchuudee.

Ta nar mini naddaa neg tom ar, neg tom bank, neg tom zugaa tsengelin gazar, neg tom hoolnii gazar, neg tom arhidan sogtuurah gazar, neg tom urlagiin taiz shig sanagddag shuu. (neg tom nomiin san hahahahahha)

yaahsiimbdee ta nar mini

Zugeer suuhaar bichij l suudimudoo. Hun er ni gants l amidrahdaa bas shan haragdahiig husdeg l bh l daa gehdee l minii Mongoliin opohiduudaa ta nart zoriulj halit neg urialga maygiin um bichdiimu gej bodloo.(minii blogiig hun er ni harahnuu harin )  Ohiduudaa bitgii davharaa ene ter hiilged, uruulaa darvailgaad, za huh ene ter tomruulah mungu bhgum shig bgamoo huurhiisd. Za yamar ch bsan bitiildee thu. Hun horvood gants turuhduu gants huviar zayagddag. Davtagdashgu shuudee ta nar.

Harin yanz buriin zasvar hiilgevel uur hen negentei l adilhan boljiin gsen ugsdhee medjiinu ta nar! Harldaa mongoloor duuren maraljingoo tsariatnuud...Esvel teged bugd adilhan tsarialad minih jinhene terniih hulhi geed yavjaahgu u. Huvtsni huvid ugaasa ta nar adilhan huvtsaldag hoindo.

            Adilhan tsaria+adilhan huvtsas= talh  ( Er ni l bitii bgaa bdlaa evdeeche hahahha)

Terniiha orond ter munguuru devter nom avaach. Yadaj alim avch ideech haishain be ta nar voli voli zger.

Harah untsug

Unuudurjin l ireeduid bi yaah bile, yamar hun boloh bilee gesen bodold daragdav (oird ingeed bgama ugaasaa). Hariult neheegui baahan baliar bodluud yasan ch saldguin hog gej... Tegeel iimerhu yanztai net uhaal, TV haraal suujesan chin aihtar yaruu nairagch Galsansukhiin yariltslaga maygiin um garjiinaa. Sonin bodoltoi, sonin ch gej unen bodoltoi ch gemeer hun um. Orchlong harah uzel, tuhain hunii harah untsug yamar bgaagaas ter hunii amidral shuud hamaaraltai bdag geed helchuul yaadin er ni. Galsaa nairagchiin uzleer ''amidrald unen gej ugui, bugd hudal huurmag, uhel bol hudal huurmagaas salah gol zam'' gej helenguutee buddiin shashind ch gsen iim surgaali bdag gej helev (bdiin blguie bodvol ). Gej helsniig ni sonsonguutaa halit ter hunii harah untsuguus haraad uzheer hicheej daldagnav. Ai bas l aimar haranhuiruu l oroh met sanagdanguutaa ''zaaza um iddiimu gesen bodloor shuud soliv''. Tegeed um ch idsengu bjagad er ni minii uurin orchlong harah untsug yusan bilee getel Galsaa nairagchiihig bodvol bas ch gej gereltei, iluu oilgomjtoi sanagdav. ETSEG EHIIGEE HAIRLAH YOSTOI, bas nagats ahiga hairlah heregtei. Hund muu sanahgu yavbal bolno, mungu bol zgeer l bandi gesen heden zarchimaar amidardagaa oilgov yamarch gun uhaanii hund oguulber hereg alga. Minii bodloor harah untsuguus hamaarch nuguu surhii KARMA gedeg zuil garch irdeg. Chi huniig novsh geed harchuul ter hunees chamd ireh medremj, ug ene ter bugd l novshiin sanagdana. Esvel hen negniig laita shan amitan, yostoi gants erdene hemeen bodvol ter hunii teneg bdal HUURHUN geh neriidliin dor alga bolj, tand muu zuil hiivel ta uurigu buruutgan huleen avdag. HARAH UNTSUG vs SETGEL HUDLUL ene 2 baachkagin l tulaan amidraliin turshid yavagddag. Er ni harah untsug ni diilsen ni deerdee minii bodloor ta buhen yu gej bodhiin buu med. Za orchlong harah uurin uzel barimtlal ch gehiimu minii uzjaagar harah untsugiin talaar bodol neg iimerhuu. Tugsguld ni helhed Bodol, Husel, Borgotsoin ezen Taivnaagaa huleelgesen bol uuchlarai neeree Bodol, Husel, Borgotsoi gedeg ner ni bodvol ehleel neg lag bodol husel gej yavjeesnaa arai l chuhaldahgaad bnuda gej bodood borgotoi geed avaa haytsan bh gej bodjaaga shu hehehhe  

Taajism (intro)

Taajism gehiin uchir ni ug blogoor zuvhun Tamir gej neg urt nasalj udaan jargah hunii l uzel bodoloor bayjih tul uurihu nick name buyu Taajaa+ism buyu uzel =taajism geed l avaa haychla za tegeed tsaashdaa hun amitand heregtei hereggu umiig online oron zaid siiruulne gedegtee naidaj bnaa.

Dashramd helhed buyu nuhee maltahad ug usgiin aldaag tootsku tootsmoor bval comment ene ter deer uldeegerei bi ch aldahgug tun hicheeh bolno amlii.